Miksi toisen elämä on arvokkaampi kuin toisen?

Niin, mikä tekee ihmisestä arvokkaamman kuin eläimestä? Jotenkin on todella erikoista, että kun eläinoikeusasioista puhutaan, niin moni sanoo välittävänsä eläimistä, erityisesti lihan, kananmunien ja maidon tuottajat usein korostavat välittävänsä eläimistään, sanovat tarjoavansa hyvää hoitoa ja eläimet ovat terveitä niin voivat kyllä hyvin. Tuotantotilojen perimmäinen tarkoitus ja idea kuitenkin on ottaa suurin mahdollinen taloudellinen hyöty eläimestä riistämällä siltä vapaus ja sen henki. Eläimen arvo mitataan vain ja ainoastaan rahassa, ja heti kun on taloudellisesti kannattamatonta pitää eläintä niin pistetään hengiltä. Ja sitten vielä kehtaavat sanoa että välittävät? Mitä jos kyseessä olisikin ihminen? Natsi-Saksassa natsit olisivat silitelleet ja rapsutelleet keskitysleireillä olevia juutalaisia ja sanoneet hirveästi välittävänsä heistä, ja sitten kaasuttaneet kuoliaiksi? Sehän vasta sairasta olisi...

Minä olen "heikkohermoinen", kun en koulussa halua katsoa videota, jossa murhataan täysin viaton ja terve kana. Onko empatiakyky sama asia kuin heikkohermoisuus? Yhdessä hetkessä tämä olento elää, hengittää samaa ilmaa kuin mekin, haluaa elää ja olla vapaa, kuten kuka tahansa ihminenkin. Toisessa hetkessä sillä ei ole enää mitään. Eikö kukaan muu ymmärrä sitä? Tämä on asia mikä minua turhauttaa ihan suunnattomasti...

Tarkoitukseni ei ole sinänsä syyttää ketään yksittäistä ihmistä, tiedän että nyky-yhteiskunnassa ihmiset kasvatetaan siihen, että eläimillä ei ole samanlaista arvoa, ja lihaa (ja kananmunia ja maitoa) nyt vaan kuuluu syödä. Jos et syö niin olet "ituhippi" tai "viherpiipertäjä". Mutta jotenkin sitä vaan toivoisi että useampi ihminen kykenisi kyseenalaistamaan tämän vallitsevan järjestelmän. Miksi tarvitsee syödä kuollutta eläintä? Mihin ihminen tarvitsee toisen lajin lapselle tarkoitettua maitoa? Tai miksi ihmisen tarvitsee syödä kanan kuukautisia? Vaikka hintana olisi toisen henki? Ravinnollisia syitä ei ole varsinkaan nykyaikana. Jos on epävarma, miten muodostaisi monipuolisen, kohtuullisen ja täysipainoisen ruokavalion, kannattaa katsoa esimerkiksi tämä nettisivu: www.vegaaniliitto.fi. Tietoisuutta ravinnosta kannattaa syventää tietenkin enemmänkin, muiltakin kuin suomenkielisiltä sivustoilta. Kannattaa tietysti olla myös hieman kriittinen lukemansa suhteen, mutta avoimella mielellä tietenkin myös.


"Veganism is not about being perfect. It's about doing the least harm, and the most good."

Onneksi on jo paljon niitäkin ihmisiä jotka todella välittävät. Eveliina Lundqvistin "Salainen päiväkirja tuotantotiloilta" -kirja (http://www.intokustannus.fi/kirja/salainen_paivakirja_elaintiloilta/) herättää paljon keskustelua, mikä on todella hyvä asia. Tuottajat tietysti suuttuivat heti, mikä ei ole yllätys. En ole kirjaa vielä lukenut, mutta voin hyvin kyllä vegaanina eläintenhoitajaopiskelijana ja vähän navetan arkea nähtyäni samaistua. Iso hatunnosto myös Eläinsuojelukeskus Tuulispään väelle, teette arvokasta työtä! Itsellänikin unelmana on samankaltaisen turvakodin perustaminen tai ainakin sellaisella työskentely tulevaisuudessa. Tärkeää työtä tekee totta kai myös mm. Oikeutta eläimille -järjestö ja muut eläinten oikeuksia ajavat järjestöt Suomessa ja muuallakin maailmassa. Tsemppiä heille :)

Tämä postaus ei nyt liittynyt oikeastaan opiskeluuni, tunsin vaan tarvetta vähän purkaa ajatuksiani. Olen turhautunut, myönnän, ja välillä on vaikeaa löytää motivaatiota opiskeluun. Onneksi on näitä ihania ihmisiä jotka välittävät ja todella tekevät töitä eläinten puolesta, se antaa hirveästi voimia.  Ja se ajatus että tulevaisuudessa pääsisi auttamaan omalla työllään antaa motivaatiota myös. Ehkä se maailma ja ihmiset tästä muuttuu, mieli kerrallaan...

"May our daily choices be a reflection of our deepest values, and may we use our voices to speak for those who need us most. Those who have no voice, those who have no choice." 
                                                                                                                   -Colleen Patrick-Goudreau